maanantai 18. syyskuuta 2017

Pari kanaa




Sitä ollaan taas sunnuntai-illassa. Kulunut viikko on ollut säiden puolesta varsinainen piinaviikko, ei todellakaan raikas ja kaunis ja kuulas syksy. Yöllä on sankkaa sumua, päivällä sadetta tihkusta kaatosateeseen. Mikään ei kuiva ja kaikki haisee märälle.
Kanalan remontti on ollut ikuisuusprojekti. Nyt sitten lopuilleen korpeennuin ainaiseen repsottamiseen ja pistin toimeksi. Iso-J oli sopivasti reissussa eikä tullut vatupasseineen päsmäröimään työmaatani. Kannoin kaiken ulos, lakaisin lattiat ja ryhdyin hommiin. Olin sekoitellut kalkkivellin ja sillä aloitin, vanhat hirret saivat monta kerrosta kalkkilitkua päälleen, valkaisu ja raikastus tapahtui helposti ja nopeasti.

Seuraavaksi siirryin tonkimaan maalivarastoa ja kaikki puolikkaat ja vajaat valkoista maalia sisältävät pänikät päätyivät kanalaan. Ostin yhden litran tyylikkään sinisävyistä maalia, muuten käytin kaikki vanhat purkinjämät.

Kyllähän se vanhakin nuortuu kun vetelee maalia pintaan, tämän voi todeta aina kun meikkaa tai maalaa.

Punamultamaalilla maalasin kanalan ulkolaudoituksen ja oven.

Vaikka itse sanonkin, kyllä kannatti uhrata aikaa ja vaivaa. Toki välillä mietin, onko sateessa maalaamisessa mitään järkeä mutta eiväthän nuo ainakaan vielä ole maahan valuneet.








Kuvissa pikkuisten osaston asukkaat, kääpiökochit. Otan lisää kuvia kunhan teen ensin viikkosiivouksen. Mutta sävy on nyt vaalea ja raikas. Tiedän minä, ettei se munantuotantoon tai kanojen onnellisuuteen vaikuta yhtään mitään vaikka seinät olisivat mustat. Mutta minä tykkään nyt paljon enemmän. Taidan viedä sinne tuolin jossa voin istuksia ja syötellä sylikanasia.

Radiokin voisi olla kiva lisä sinne nurkkaan rallattamaan.

Perjantaina eräs mukava ihminen tuli ja vei neljä kukkopoikaa pois, myös Hullu-D lähti kyytiin. Osa pääsee haaremiin, osa pataan.

Lauantaina saatiin pitkästä aikaa mukavat iltavieraat ja istuttiin saunatuvallakin jokunen tovi.

Tämä päivä meni melko pitkälle valvomisesta johtuvaan elpymiseen mutta kuitenkin jotain pihajuttuja ehdin aloitella. Omenapuuvanhus nöyrtyi taakkansa alle, nyt alkaa olla korkea aika uudistaa ompputarhaa.

Näissä merkeissä uuteen viikkoon, sääkartoissa näkyi meidän kohdalla aurinkoakin, näkisi vaan!






2 kommenttia:

  1. Vau, kanasilla ja muilla sulkaveikoilla on nyt skandinaavisen vaalea ja tyylikäs residenssi. Ilmeet näyttivät tyytyväisiltä. Hienoja uutisia myös Kuopion visiitistä. Nemppalassa on ollut KIIRE isolla K:lla ja valitettavasti useimmitenkaan hommat eivät ole sujuneet kuin Strömsössä kuten uutiset ovat erään pörssiyrityksen toiminnasta kertoneet. Jäätävän paljon ylimääräistä työtä ja säätämistä. Flunssa laskeutui myös residenssiin viikko sitten. Nyt toivotaan seesteisiä ja aurinkoisia syyspäiviä. Hugs Kuomaseni<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kuomaseni. Kanalassa puhaltavat kirjaimellisesti uudet tuulet ja näin Habitaren hengessä siirtyivät skandisisustukseen. Pelkistettyä ja vaaleaa ;-)

      Koeta jossain välissä pysähtyä puhaltamaan ja miettimään vaikka Karjalan visiittiä.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com